Talvitappiot alkavat pikku hiljaa selvitä. Kävimme läpi
koulutusryhmän kanssa reilut 400 talveutusta. Tuhoutuneita pesiä on nyt reilut
60 eli talvitappio % on ryhmässämme 16,5. Vain muutaman pesän tuhoutumisen syy
on epäselvä. Muutoin syyt vaihtelivat nälkiintymisestä, emottomuuteen ja liian
heikkoon pesään. Muutamia Varroan tappamia pesiä kuuluu myös tuhoutuneiden
pesien joukkoon. Alamme pikku hiljaa tuntea talvitappioiden syyt eikä
tuntemattomia tuhoja esiinny kovin paljon.
Muutamassa nälkään kuolleessa pesässä mehiläiset ovat
nälkiintyneet ”ruuan äärelle”. Talvipallo on ajautunut reunaan ja toisella
puolella laatikkoa on täysinäisiä ruokakakkuja. Miksi syksyllä keskitetty
talvipallo on siirtynyt toiseen laitaan? Joskus on väitetty, että talvipallo
siirtyy auringon puolelle. Todennäköinen syy on kuitenkin siitepölyn sijainta
syksyllä. Talvipallo asettuu ja nousee siitepölykakuille. Monesti ne asetetaan
perinteisesti pesän toiseksi reunimmaisiksi kehiksi. Näin talvipallo ohjautuu
reunaan.
Kevytpesissä esiintyi yllättävän paljon kosteutta.
Kotimaiset valmisteet menestyivät koulun tarhoilla huonommin kuin ruotsalaisen
mallin mukaan valmistetut pesät. Tosin aineisto oli liian pieni johtopäätösten
tekoon, vain n. 30 pesää joista 10 ruotsalaisen mallin mukaisia kevytpesiä.
Varroa lisääntyi hirmuista vauhtia voimakkaan emojen
munituksen myötä. Muutamissa pesissä oli jopa neljä emoa yhtä aikaa munimassa.
Tällaiseen punkkien ruokapöytään eivät riitä tavallisen torjunnan konstit.
Punkkeja on liikaa elokuussa, kun pesässä on vain yksi emo ja talvimehiläiset
ovat kehittymässä. Jotenkin punkit on saatava moniemoisissa pesissä kontrolliin,
mutta miten?
Meillä on puolet EVIRAn mehiläistautitutkimuksessa mukana
olleista tarhaajista ilman esikotelomätää. Kun EKM:ää ei ole tarhauksessa, voi kakkuvaraston
siitepölykakkuja käyttää vapaasti kevätkehityksen kiihdyttämiseen. Pesiä voi tasata ja vahvistaa mielin määrin.
Tämä helpottaa hoitoa, koska samanlaisten pesien hoito on sutjakkaa. Jaokkeita
voi tehdä ilman esikotelomädän leviämisen pelkoa. Kaiken lisäksi kakkuvaraston
kakut ovat kaikkien pesien tasavertaisessa käytössä.
Mikäli EKM on piilevänä tarhauksessa, kaikki edellä mainitut
hoitotoimet kylvävät esikotelomätäitiöitä ympäri tarhausta. Koska EKM ei tapa
pesää, vaan hidasta kehitystä ja heikentää pesää, putoaa keskisato ja
talvehtimisedellytykset heikkenevät.
Pääsemme esikotelomädästä eroon viidessä vuodessa, kun
jokainen Suomen tarhaaja tekee mehiläisiä säästävän saneerauksen vähintään viidennekselle
tarhoistaan ensi kesän aikana. Hunajasato ei tästä alene yhtään vaan voi
parantuakin. Miten säästävä saneeraus tehdään? Sen voitte opiskella
mehiläistautikursseillamme.