lauantai 20. huhtikuuta 2013

Talvitappioista kohti keväthoitoa



Talvitappiot alkavat pikku hiljaa selvitä. Kävimme läpi koulutusryhmän kanssa reilut 400 talveutusta. Tuhoutuneita pesiä on nyt reilut 60 eli talvitappio % on ryhmässämme 16,5. Vain muutaman pesän tuhoutumisen syy on epäselvä. Muutoin syyt vaihtelivat nälkiintymisestä, emottomuuteen ja liian heikkoon pesään. Muutamia Varroan tappamia pesiä kuuluu myös tuhoutuneiden pesien joukkoon. Alamme pikku hiljaa tuntea talvitappioiden syyt eikä tuntemattomia tuhoja esiinny kovin paljon.

Muutamassa nälkään kuolleessa pesässä mehiläiset ovat nälkiintyneet ”ruuan äärelle”. Talvipallo on ajautunut reunaan ja toisella puolella laatikkoa on täysinäisiä ruokakakkuja. Miksi syksyllä keskitetty talvipallo on siirtynyt toiseen laitaan? Joskus on väitetty, että talvipallo siirtyy auringon puolelle. Todennäköinen syy on kuitenkin siitepölyn sijainta syksyllä. Talvipallo asettuu ja nousee siitepölykakuille. Monesti ne asetetaan perinteisesti pesän toiseksi reunimmaisiksi kehiksi. Näin talvipallo ohjautuu reunaan.

Kevytpesissä esiintyi yllättävän paljon kosteutta. Kotimaiset valmisteet menestyivät koulun tarhoilla huonommin kuin ruotsalaisen mallin mukaan valmistetut pesät. Tosin aineisto oli liian pieni johtopäätösten tekoon, vain n. 30 pesää joista 10 ruotsalaisen mallin mukaisia kevytpesiä.

Varroa lisääntyi hirmuista vauhtia voimakkaan emojen munituksen myötä. Muutamissa pesissä oli jopa neljä emoa yhtä aikaa munimassa. Tällaiseen punkkien ruokapöytään eivät riitä tavallisen torjunnan konstit. Punkkeja on liikaa elokuussa, kun pesässä on vain yksi emo ja talvimehiläiset ovat kehittymässä. Jotenkin punkit on saatava moniemoisissa pesissä kontrolliin, mutta miten?

Meillä on puolet EVIRAn mehiläistautitutkimuksessa mukana olleista tarhaajista ilman esikotelomätää. Kun EKM:ää ei ole tarhauksessa, voi kakkuvaraston siitepölykakkuja käyttää vapaasti kevätkehityksen kiihdyttämiseen.  Pesiä voi tasata ja vahvistaa mielin määrin. Tämä helpottaa hoitoa, koska samanlaisten pesien hoito on sutjakkaa. Jaokkeita voi tehdä ilman esikotelomädän leviämisen pelkoa. Kaiken lisäksi kakkuvaraston kakut ovat kaikkien pesien tasavertaisessa käytössä.

Mikäli EKM on piilevänä tarhauksessa, kaikki edellä mainitut hoitotoimet kylvävät esikotelomätäitiöitä ympäri tarhausta. Koska EKM ei tapa pesää, vaan hidasta kehitystä ja heikentää pesää, putoaa keskisato ja talvehtimisedellytykset heikkenevät.

Pääsemme esikotelomädästä eroon viidessä vuodessa, kun jokainen Suomen tarhaaja tekee mehiläisiä säästävän saneerauksen vähintään viidennekselle tarhoistaan ensi kesän aikana. Hunajasato ei tästä alene yhtään vaan voi parantuakin. Miten säästävä saneeraus tehdään? Sen voitte opiskella mehiläistautikursseillamme.