Toukansiirtoon perustuva emonkasvatuksen perustekniikka on ollut kaikkein luettavissa ja opiskeltavissa ihan suomen kielellä jo sata vuotta. Silti oman työtekniikkaa on enemmän tai vähemmän piiloteltu muilta ja toukansiirrot on tehty omissa oloissaan emonkasvatuksen salatiedettä hartaudella harjoittaen. Tästäkin syystä on syntynyt kuva vaikeasta, saavuttamattomasta ja vähintäänkin kannattamattomasta prosessista, johon ei ole syytä näppejään sotkea.
Kehittynyt mehiläistalous ja emonkasvatus ovat aina yhteydessä toisiinsa. Tämä voi olla saman yrityksen sisällä tapahtuvaa toimintaa tai yritysten välistä alan sisäistä kauppaa. Hunajaa, pölytyspalveluja tai mehiläisiä tuottavat tarhaukset haluavat 1) riittävän määrän 2) tietyn laatuisia emoja 3) oikeaan aikaan. Nämä kolme asiaa halutaan varmistaa. Yrityksen toiminnan suunnittelu pyritään näin pitämään mehiläistarhaajan varassa eikä sitä jätetä mehiläisten varaan.
Valitettavasti emojen ja sitä kautta mehiläispesien saatavuus, laatu ja määrä ovat Suomessa olleet mehiläisten ja Välimeren seudun emonkasvattajien varassa. Ajelehdimme passiivisina emojen tuontivirrassa muutamia vaatimattomia vastavirtaan melojaa lukuun ottamatta. Nämäkin omatoimiset valtavirtaa vastaan toimivat suomalaiset emonkasvattajat tuottavat emoja lähinnä omaan tarpeeseen. He haluavat varmistaa yllä mainitut kolme kehittyvän mehiläistarhauksen välttämätöntä vaatimusta.
Miten sitten otetaan iso mela kouraan ja käännetään kotimaista emonkasvatusta alan todellisten tarpeiden suuntaan?
1) Emonkasvatustekniikkaa on nopeasti kehitettävä meille sopivaksi. Pitää kopioida yksityiskohtaisesti ammattitekniikoita maailmalta ja kiinnittää huomio kriittisiin kohtiin. Olen tehnyt emonkasvatuksen kriittisten kohtien alustava analyysin. Sen perusteella voin sanoa, että meillä on mahdollista saada samalla emonkasvatukseen käytetyllä työllä paljon parempi tulos. Se syntyy rutiininomaisia yksityiskohtia kehittämällä olemassa olevaa tietoa soveltamalla.
2) Ympärivuotisen aikataulutuksen järjestelmällinen kehittäminen. Emonkasvatus on hyvin lyhyt sesonkiluonteinen tapahtuma. Vain hyvä suunnittelu ja voimien keskittäminen kahden kuukauden ajanjaksoon mahdollistaa onnistuneen emonkasvatuksen. Tähän liittyy yritysten tai niiden tiettyjen toimintojen erikoistuminen emonkasvatukseen.
3) Emojen saatavuutta pitää parantaa. Tähän liittyy jaoketekniikan laaja-alaisempi käyttöönotto. Mehiläisten hoitostrategian kehittäminen on edessä ja tämä mahdollistaa tarhauksen merkittävän tehokkuuden lisäyksen. Keskisadon kasvu, terveemmät mehiläiset, markkinatilanteen mukaan joustava tuotannon koko, laadukas ja monipuolinen mehiläiskauppa ym. Tarhauksemme ei ole vielä lähelläkään kehittymisensä rajoja. Emonkasvatus on kehittämisen ydintoiminto.
4) Parempia mehiläiskantoja voi tuottaa samalla vaivalla kuin huonojakin. Kysymys on jalostukseen liittyvä tiedon soveltamisesta. Tilaa riittää kaikille halutuille kannoille ja roduille.
5) Emonkasvatuksen järjestelmällisellä kehittämisellä on aivan keskeinen vaikutus Suomen mehiläistarhauksen kehittymiseen. Yritysten välinen kauppa ja yhteistoiminta ovat luonnollinen osa ja nopeuttavat tätä työtä.
6) Ilman valmennusta yllä olevat toimet tuskin tulevat tapahtumaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti