perjantai 14. joulukuuta 2012

Timss ja Prilss

Jäin sormi suussa ihmettelemään juuri julkaistun koululaisten oppimistuloksia ja opiskelumotivaatiota selvittävää tutkimusta (Timss ja Prilss tutkimukset). Tuloksiin voit itsekin tutustua Jyväskylän yliopiston koulutus- ja tutkimuslaitoksen sivuilla.

Lasten osaaminen on hyvää mutta motivaatio hukassa. Tässä yhtälössä minua jäi mietityttämään se, mistä lapset saavat tietonsa, jos koulunkäynti on ” ihan sama”. Tiedon siirtyminen tai omaksuminen näyttää olevan ihan eri asia kuin koulun käynti. Minulle se on lohduttava tieto ainakin poikien puolesta. Samalla uskoni monipuoliseen ja kehittyvään mehiläishoidon opetukseen vahvistui.

Pojat jäävät jälkeen jo neljännellä luokalla tytöistä lukuinnostuksessa ja taidotkin ovat erilaisia kuin tytöillä. Kasiluokan tuloksien varaan en niin paljon laskisi, sillä poikien päässä velloo hormonien meri ja tulevaisuutta on näkyvissä viiden sekunnin päähän. Tytöthän ovat kasiluokalla valovuoden poikia ”vanhempia”. Liekö tuo se elämänvaihe, jossa syntyvät mehiläishoidon opiskelussakin näkyvät erot naisten ja miesten välillä. Naiset suunnittelevat monesti maltillisia ja pienemmässä mittakaavassa menestyviä tarhauksia. Miehet taas etenevät usein riskillä ja suurempia linjoja piirrellen.

Lueskelin kasan verkko-opetuksen oppikirjoja valmistautuessani mehiläishoidon e-opetukseen. Vaikka oma opiskelu aina pysyy kesken tässä asiassa, niin hämmästyin sitä teoriahöttöä, joka verhoaa suoraviivaista ja selkeää opettamista ja oppimista. Yksinkertainen tiedon siirtyminen, omaksuminen ja käyttäminen on piilotettu teoriakehyksiin, taulukoihin, oppimisprosessikuvauksiin ja suunnittelualustoihin kuin Keisari uusiin vaatteisiin. Tuntuu sille, että tieteellinen prosessi jyrää opetuksen ja oppimisen ilon. Kauas on kuljettu siitä, kun liehuvapartainen tietäjä jakoi viisauttaan ympärillä parveileville tiedonnälkäisille oppilaille arkiaskareiden lomassa. Siksi tarhoilla tapahtuva hyvätasoinen opetus on tärkeää. Se on ehdottomasti eri asia kuin hyvätasoinen mehiläishoito ja hunajan tuotanto. Sukua ne ovat, mutta eivät identtisiä kaksosia.

Onneksi nelosluokkalaiset eivät tiedä tai piut paut välittävät teorioista. He imuroivat sumeilematta englannin kielen, algoritmit ja koodaukset, maantieteen ja lemmikkieläinten biologian, graafiset taidot ja ennen kaikkea vuorovaikutuksen monet muodot suoraan ympäriltään monista eri lähteistä.Nelosluokkalaiset opettavat minua opettamaan. Käytän näitä taitoja mehiläishoidon opetuksessa. Jos joku väittää, että tarhaajien ikääntyminen on este tietoverkon käytölle, älkää uskoko, hän valehtelee tai ei tiedä. Muistaakseni yllä mainittu tutkimuslaitos sai selville pari vuotta sitten suuren salaisuuden: Yli 75-vuotiaiden tärkeimmäksi kokema palvelu on Internet yhteys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti