Mehiläistaloudessa on muutamia veturiyrityksiä, joiden
yhteenlaskettu liikevaihto on reilut kymmen miljoonaa euroa (tarkemmat lukemat
voi tarkistaa julkisista ja muutamalla eurolla ostettavista
tilinpäätöstiedoista). Kaikissa näissä yhtä lukuun ottamatta harjoitetaan myös
merkittävää mehiläistarhausta ja hunajan tuotantoa. Tietääkseni SAM oy:llä ei
ole mehiläistarhausta eikä hunajantuotantoa ainakaan Suomessa.
Tämän lisäksi meillä on ehkäpä noin 80 pelkästään hunajan
tuotantoon ja mehiläishoidon muihin palveluihin keskittyvää veturiyritystä,
joiden yhteenlaskettu liikevaihto on arvaukseni varassa. Heitän pöytään kuitenkin
jotain täysin mielivaltaista. Näiden hunajan tuotanto yhteensä 750 000 kg
ja perushinnasta 6,5 €/kg yhteenlaskettu liikevaihto on vähän alle 5 miljoonaa
euroa. Tämä porukka pyörittää lingoistaan ulos melkein puolet suomalaisesta
hunajasta, vaikka heitä on alle 3 % koko porukasta.
Useimmilla aloilla veturiyrityksiä pyritään eri tavoin
tukemaan yhteisin toimenpitein. Tämä ei tarkoita rahallista tukea vaan esimerkiksi
yhteistoiminnan kehittämistä, viestinnän synergiaa, tiedon lisäämistä ja
ulkoisen kuvan rakentamista asiakkaiden suuntaan. Mehiläistaloudessa meidän
veturiyritykset joutuvat säännöllisesti mehiläistarhaajien ja jopa alaa
edustavien organisaatioiden sisäisen arvostelun kohteeksi. Monen alan toimijan
mielestä näissä yrityksissä on jotain vikaa, vaikka arvostelijalla ei olisi
mitään tekemistä arvosteltavien yritysten kanssa. Minusta tässä on kysymyksessä
asennevamma, jolle pitäisi tehdä jotain ja äkkiä. Mehiläistalouden junan
jarruvaunuista pitäisi saada ruuvattua jarrut auki ja nopeasti. Meillä ei ole
pienenä alana varaa tällaiseen hölmöilyyn.
Miten tilanne korjataan? Isommilla työpaikoilla kootaan
työilmapiiribarometreja ja kohdistetaan toimenpiteet kipukohtiin ja
hyödynnetään positiivista tunnelmaa. Parhaimmillaan syntyy flow, joka työntää kehityksen
niin lujaa ylöspäin että se kehitystermejä käyttäen menee katosta läpi. Me
tuppaamme – päinvastoin - menemään silloin tällöin lattiasta läpi kellariin!
Tästäkin huolimatta mehiläistalous puksuttaa eteenpäin. Tilanne saadaan
parantumaan vain hyvin johdetuilla yhteisillä seminaareilla, joissa keskitytään
alan liiketoiminnan kehittämiseen. Sallittuja lauseen aloituksia seminaarissa
ovat ”joo ja”, ”niin, ja”. Kiellettyihin aloituksiin kuuluvat mm. ”mutta kun” ”
muuten, mutta”.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti